Crufts. Koiranäyttelyiden kuningas.

Vuosi sitten juuri ennen Maailman lockdownia olimme Englannissa, Cruftsin koiranäyttelyssä. Alla matkakertomus Cruftsista.

Crufts. Maailman suurin koiranäyttely, joka pidetään kerran vuodessa Englannin Birminghamissa. Crufts on tapahtuma, joka jokaisen koiranäyttelyitä harrastavan kannattaa joskus kokea. Eikä pelkästään vain koirien takia vaan messujen. Messuhallit ovat täynnä myyjiä, joista löytyy vaikka mitä ihanaa shoppailtavaa! Meidän reissu koostui yhdestä päivästä koiranäyttelyä ja toinen päivä pyhitettiin kierrokselle messuhallin ostostarjontaa katsellen.

Olin aina haaveillut matkustavani jonain päivänä Cruftsiin koiran kanssa. Päätös lähteä juuri viime vuonna (2020) syntyi lokakuussa (2019), kun lähetin koirani Finduksen kasvattajalle kuvan Finduksesta. Finduksen kasvattaja siis asuu Irlannissa, eikä ole nähnyt Findusta moneen vuoteen. Hän kysyi, voisimmeko tulla Cruftsiin, että hän näkisi Finduksen. Päätin sillä hetkellä, että kyllä, ensi vuonna me sinne tulemme.

Cruftsiin osallistuakseen koiran pitää olla joko kansainvälinen muotovalio tai saada osallistumisoikeus jostain muusta suuresta näyttelystä. Näitä jaetaan esim. Voittaja-näyttelyissä voittajille. Findus on kansainvälinen muotovalio, joten osallistumisoikeus Finduksella oli tätä kautta. Ennen ilmoittautumista koiralle pitää anoa AC-numero, jonka avulla itse ilmoittautuminen tehdään. Tämä oli yllättävän näppärää anoa netissä. Saimme numeron loppuvuodesta 2019 ja tein ilmoittautumisen heti alkuvuodesta 2020. Findus ehti täyttää 8-vuotta, joka vaaditaan osallistuakseen veteraaniluokkaan. Halusin ehdottomasti osallistua Finduksen kanssa veteraaneihin. Ilmoittautuminen oli yllättävän helppoa tehdä netissä, -vaikka aluksi tätä panikoin, kuinka osaan tämän tehdä. No, ihan ongelmitta ei kuitenkaan vältytty. Ilmoittautuminen piti maksaa luottokortilla ja muutama päivä ilmoittautumisen jälkeen luottokortiltani alkoi lähteä ihmeellisiä summia eri puolille maailmaa. Summia ehti lähteä useamman satasen edestä, ennen kuin tajusin kuolettaa korttini. Jotenkin ilmoittautumisen yhteydessä korttiini oli päästy käsiksi.

Koiran kanssa reissatessa tavaraa kertyy.

Englantiin koiraa ei voi lennättää kuin rahtina. Joten päätimme lentää Amsterdamiin, että saimme Finduksen kanssamme matkustamoon. Lensimme Amsterdamiin 3.maaliskuuta, josta vuokrasimme auton. Ajoimme Amsterdamista Calaisin satamaan Ranskan ja Belgian läpi. Matkaan kului useampi tunti, joten saimme hetken levähtää ajamiselta laivalla. Laivaan pääsimme vielä tuntia aiemmin varattua matkaamme, joka oli mukava yllätys. Ennen laivaan pääsyä ajoimme Englannin tulliin, jossa automme, passimme ja Findus tarkastettiin. Parin tunnin laivamatkan jälkeen olimmekin Englannissa, Doverin satamassa. Englannin liikenne on päinvastainen kuin meillä, joten hieman jännitti istua kyydissä Juuson ajaessa ikään kuin väärään suuntaan. Aluksi tämä vaati tarkkaa keskittymistä, etenkin liikenneympyröissä. Doverista matkaa oli vielä Birminghamiin 320km. Olimme jo ajaneet päivän aikana aiemmin 700km. Pääväylillä matka sujui joutuisasti ja vaivattomasti, ainoastaan ennen Heathrowin lentokenttää liikenne ruuhkautui ja jouduimme odottelemaan.

Laivamatka Calaisista Doveriin. Laiva oli ve
Kuvaa matkalla kohti Birminghamia.

Olimme perillä Birminghamissa illalla, klo 21 Englannin aikaa. Olimme matkustaneet tähän mennessä yhtä soittoa kotoa Birminghamiin 20 tuntia. Kirjauduimme hotelliimme, joka sijaitsi aivan Birminghamin keskustassa. Olimme saaneet varattua huoneen ystävämme Micken avustuksella Radissonista. Huone oli aivan mahtava, iso ja seinien mittaiset ikkunat, joista oli näkymät kaupunkiin. Findus ja ystäviemme Annelin & Micken bichon Jamila olivat hotellin ainoat koirat. Pääsimme viimein nukkumaan.

Seuraava päivä valkeni ja meille tämä päivä tarkoitti vapaapäivää. Ulkoilutimme aamulla Finduksen läheisessä puistossa, jonka jälkeen lähdimme tutkimaan kaupunkia. Löysimme ison ostoskeskuksen, Bullringin, josta löytyi pientä ostettavaa. Päivä vaihtui illaksi ja seuraavana päivänä oli näyttelypäivä. Tämä tarkoitti Findukselle kylpyvuoroa. Pesimme ja trimmasimme Finduksen ja menimme jännittyneinä nukkumaan.

Näkymä kaupunkiin huoneestamme.

Vihdoin tuli se päivä, jonka vuoksi matkustimme näin kauan; näyttelypäivä! Aamu alkoi jälleen Finduksen ulkoilutuksella, jonka jälkeen laitoimme itsemme kuntoon ja lähdimme ajamaan näyttelypaikalle. Näyttelypaikka oli suuri messukeskus NEC. Matkaa tänne keskustasta kului puolisen tuntia. Pääsimme parkkipaikalle, josta piti vielä kävellä pari kilometriä messuhalliin. Kehien laidalla on kopit, joissa on jokaiselle koiralle osoitettu oma paikka kilpailunumerolla. Näyttelypaikalla tapasimme ystävämme Katjan ja Elinan, jotka olivat tulleet katsomaan näyttelyä. Finduksen kasvattaja Ashling tapasi Finduksen monen vuoden jälkeen, joka oli myös matkan kohokohta. Olimme näyttelypaikalla noin klo 8, joten meillä oli reilusti aikaa laittaa Findus hienoon kuntoon ennen kehää.

Arvosteluluokat ovat aivan erilaiset, kuin Suomessa. Sama koira voi kilpailla jopa useammassa luokassa. Bichoneita oli ilmoitettu kehään 115 kpl ja tuomarina toimi englantilainen Richard Haynes. Kehä alkoi veteraani uroksilla. Veteraani uroksia oli ilmoitettu näyttelyyn huikeat 10kpl! Kaikki luokan koirat menevät kehään yhtä aikaa, mutta oman paikan saa itse päättää. Päätin mennä Finduksen kanssa ensimmäiseksi rivissä, sillä tiesin Findukselle sen sopivan. Menimme muutaman kierroksen yhdessä ympäri, jonka jälkeen tuomari tutki jokaisen koiran erikseen. Kirjallista arvostelua ei paikan päällä anneta ja se kirjoitetaan vain neljälle parhaaksi sijoittuneelle luokassaan. Tunsin hihnan toisessa päässä, että Findus tuntui hyvältä. Findus liikkui hyvin ja otti minuun kontaktia. Myös tuomari huomasi Finduksen ja sijoitti sen ensimmäiseksi veteraaniluokassa! Olimme super iloisia tästä sijoituksesta.

Koska Findus voitti urosten veteraaniluokan, oli sen vielä mentävä serti-kisaan ts. paras uros-kisaan sekä rodun parhaan veteraanin valintaan voittaja veteraani narttua vastaan. Serti-kisa alkoi, kun kaikki urosten luokat oli arvosteltu. Jokaisesta luokasta vain voittaja pääsi tähän kisaan. Englannissa voittaja saa aina sertin, oli se muotovalio tai ei. Voittajaksi eli serti-urokseksi valikoitui englantilainen koira, Regina Bichon You Rock My World at Pamplona. Se on menestynyt englannissa ja voittanut paljon. Seuraavaksi valittiin toiseksi paras koira eli varaserti-uros. Yllätys oli suuri, kun tuomari ojensi meille ruusukkeen! Findus, veteraaniuros sai Cruftsissa varasertin! Englannissa on erittäin epätavallista sijoittaa veteraania niin korkealle, etenkin kun olimme vielä Suomesta emmekä Englannista. Olimme niin yllättyneitä ja iloisia, etten oikein siinä hässäkässä edes tajunnut, mitä oli juuri tapahtunut. Findus on voittanut paljon suurissa kilpailuissa, mutta kyllä tämä voitto silti tuntui erityisen hyvältä.

Findus ja tuomari Rickard Haynes.

Seuraavaksi vuorossa olivat nartut. Ystävämme Katjan kaksi kasvattia; Mira ja Zlatan Venäjältä oli ilmoitettu näyttelyyn. Zlata, Wyomaers Goldie Goes For Gold voitti open-luokan ja Mira, Wyomaers All Over the Place limit-luokan, joten Katjalla oli kaksi kasvatti kilpailemassa narttujen voitosta! Olimme super jännittyneitä katsellessamme kauniita narttuja kehän laidalta. Narttujen voittoon kiilasi Mira eli Wyomaers All Over The Place! Suomalaisia bichoneita ei ole kärkipaikoilla nähty vuosiin, joten nyt pääsimme juhlistamaan Miran sertiä, Finduksen varasertiä ja Zlatan luokkavoittoa. Rodun parhaan voitti uros, Regina Bichon You Rock My World at Pamplona ja näin ollen vastaikkaisen sukupuolen paras oli Mira, Wyomaers All Over The Place. Vielä oli jäljellä veteraanien rodun parhaan valinta. Findus voitti narttujen voittajan eli Findus oli rodun paras veteraani!

Finduksen arvostelu. Arvostelut saadaan näyttelyn jälkeen vasta ja ne ilmestyvät nettiin.

Näyttelypaikalta pääsimme lähtemään pois vasta iltapäivällä, noin klo 16. Aiemmin näyttelystä ei saa poistua koiran kanssa. Jokaisella ulosmeno-ovella oli järjestyksenvalvoja valvomassa, ettei kukaan poistu aiemmin. Illalla menimme vielä syömään ravintolaan japanilaisten ystäviemme kanssa. Näemme aina näissä suurimmissa koiratapahtumissa, joten aikaa vierähti useampi tunti.

Seuraavana päivänä lähdimme junalla näyttelypaikalle katsastamaan ostospaikat. Olin ostanut aiemmin jo liput netistä seuraavalle päivälle, jotta välttyisimme jonoilta. Pääsimme todella näppärästi junalla suoraan NECin messuhalliin. Meillä meni käytännössä koko päivä, kun kiersimme ostospaikat läpi. Niitä oli valtavasti! Luulen, että jokin jäi vielä näkemättä. Olin ottanut onneksi mukaan cabin-laukun, joten ostoksia ei tarvinnut kantaa. Hintataso ei kovin paljon edullisempaa ollut kuin Suomessakaan, mutta sain ostettua sellaisia tuotteita, joita ei Suomesta saa. Onnistunut ostosreissu siis. Kävimme tietenkin myös katsastamassa agilitykilpailuja, jotka pidettiin ryhmäkehä hallissa. Oli kyllä upeat puitteet kilpailla! Halli oli valtava ja yleisöä oli hurjasti, tuhansittain.

Lähdimme kotimatkalle lauantai aamuyönä 7.3. Ajoimme samaa reittiä takaisin. Matka oli pitkä ja puuduttava. Paluulennolla Suomeen Findus tarjoili viihdykettä meille sekä lentohenkilökunnalle. Olimme matkustaneet ja odotelleet yhteensä lähes 15 tuntia, kun viimein pääsimme lentokoneeseen. Torkahdimme molemmat heti koneen noustua. Havahduimme, kun takana istuva lentoemäntä kiljahti ”täällä on valkoinen koira vapaana!” Pomppasin lähestulkoon koneen kattoon, kun havahduin unesta, katsoin penkin alla sijaitsevaan Finduksen lentolaukkuun, joka oli tyhjä. Findus siellä mielissään haki lentoemänniltä rapsutuksia ja huomiota. Niin tyypillistä Findusta. Onneksi nämä Finnairin lentoemännät olivat todella mukavia ja rapsuttelivat Findusta vielä hetken, ennen kuin sujautin Mestari Karkulaisen takaisin kassiinsa.

Matkamme oli rankka, mutta antoisa. Olimme molemmat ensimmäistä kertaa Englannissa, ehdimme vähän katsella Birminghamin kaupunkia ja nauttia lomastamme. Ystävät ja matkustaminen ovat tämän harrastuksen parhaita puolia. Ei tämä harrastus olisi mitään ilman hyviä ystäviä; jaettaessa ilo tuplaantuu ❤

Toivottavasti pääsemme taas pian suunnittelemaan uusia matkoja ja näkemään ystäviä! Terkuin, Laura ja Juuso

Turkinhoidon & trimmauksen videokursseja koirien omistajille. Tavoitteenamme on lisätä koirien hyvinvointia kaikkialla. www.mercurites.com

Turkinhoidon & trimmauksen videokursseja koirien omistajille. Tavoitteenamme on lisätä koirien hyvinvointia kaikkialla. www.mercurites.com